maanantai 4. elokuuta 2008

Karsinnan filosofiaa

Vaatekaapin sisällön säännöllinen karsinta on olennainen osa toimivan garderoobin ylläpitoa. Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vaatekaappi sisältää ainoastaan sellaisia vaatteita, jotka ovat ensiluokkaisessa kunnossa ja jotka miellyttävät kantajansa silmää. Vaatteet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja palvelevat omistajansa elämäntapaa.

Risat ja rumat yksilöt vievät elintilaa tyylikkäiltä ja käyttökelpoisilta vaatteilta Toisaalta riski näyttäytyä julkisilla paikoilla jossain kaameassa kaavussa pienenee, kun vaatekaapista on eliminoitu eleganssia uhmaavat asusteet ajoissa. Lisäksi karsinta voi olla yllättävän puhdistava kokemus henkisesti.

Vaatteisiin liittyy runsaasti tunteita. Niitä on pidetty tietyssä tilanteessa, ne on saatu lahjaksi tärkeältä ihmiseltä, ne on ostettu ensimmäisillä palkkarahoilla tai niistä ei voi luopua, koska ne ovat olleet kaapissa aina. Kaikki tämä on ihan ok. Siitä huolimatta kyseiset vaatekappaleet eivät välttämättä ole tyylikkäitä tai pukevia. Onkin tärkeää erottaa suuren tunnearvon sisältävät aarteet ja sitten ne vaatteet, joita säilyttelee kaapin perällä vain vanhasta muistista. Aarteet voi hyvin säilyttää, mutta niiden paikka ei ole päivittäisessä vaatekaapissasi vaan huolellisesti pukupussiin säilöttynä varastossa, vintissä tai muussa vastaavassa paikassa.

Entä ne ihan tavalliset virheostokset ja pieneksi käyneet housut, joita kaapin nurkissa pyörii? Juuri ne on tarkoitus karsia lopullisesti. Ehjän vaatteen heittäminen roskiin on silti kauheaa tuhlausta. Joku tuttava saattaa hyvin ilahtua hyväkuntoisesta neuleesta, jonka hihat kutistuivat pesussa itselle liian lyhyiksi. UFF, kierrätyskeskukset ja Pelastusarmeija ottavat vastaan hyväkuntoisia vaatteita. Vaatteita voi myös myydä kirpputorilla tai netissä.

Kuluneet vaatteet voi käyttää loppuun erilaisissa maalaus- ja muuttohommissa. Remonttiriepuja ei tavallinen ihminen tarvitse valtavia määriä, joten älä huijaa itseäsi säästämällä kaikki 25 mainospaitaa mahdollista myöhempää käyttöä varten, ellet ole alan firmassa töissä. Vanhat sukat ovat erinomaisia kenkien kiillotukseen, ja Niksi-Pirkan lukijat tietävät, että vanhoille sukkahousuille on satoja nerokkaita käyttötapoja. Jos siis olet sillä tavalla suuntautunut. Muut voivat heittää reikäiset sukkiksensa suoraan roskiin.

Hyvä ja suorasukainen ystävä voi olla korvaamaton apu. Poikaystävien puoleen on tässä kohdassa turha kääntyä. Useimmat miehet tietävät, että ”näytänkö tässä vaatteessa hyvältä” –kysymykseen ei ole olemassa oikeaa vastausta. Turhien kriisien välttämiseksi kannattaa myös harkita tarkkaan, ennen kuin hälyttää apuun äidin tai siskon – suorasukaisuus voi olla taattu mutta samalla riski ottaa kommentit henkilökohtaisesti kasvaa. Sen sijaan luotettava ystävä, jolla on kanttia todeta karu totuus lempifarkuistasi, on juuri oikea henkilö auttamaan.

Ensimmäinen karsinta on aika hankalin. Tyypillinen virhe on tyhjentää kerralla koko vaatekaapin sisältö sängyn päälle ja yrittää selvitä hommasta yhdellä istumalla. Harmi vain, että pinna palaa usein ennen puolta väliä ja loput vaatteista tungetaan kiukulla takaisin kaappiin miten sattuu. Urakka kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, ja hyökätä yhtenä päivänä alusvaatteiden, seuraavana housujen ja kolmantena jonkun muun ryhmän kimppuun. Vaatekaapin karsiminen on jatkuva prosessi. Ensimmäisen (ja epäilemättä rankimman) kerran jälkeen kaappia harvennetaan säännöllisesti, kerran tai pari vuodessa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos inspiroivasta blogista!