Those were the days....

Biisi on hyvä, mutta oheinen video todistaa sen, miksi olisi hyvä ettei kasarimuoti palaisi koskaan takaisin.

Kevätvalmisteluja

Kaikki lehdet pursuavat "nyt on aika sitä sun tätä" -juttuja, joten tehdäänpä tännekin sellainen. Maaliskuu on jo pitkällä, ja kohta kevät kolkuttaa oven takana toden teolla. Nyt on siis hyvä hetki valmistautua kausisiirtymään. 

Tässä vaiheessa vuotta on hyvä käydä talvikengät läpi, ja tarkastaa etenkin kantalappujen kunto. Talvisäilöön ei kannata laittaa rikkinäistä tai likaista, joten nyt on oikea aika hoitaa korjaukset kuntoon. Päätä samalla kannattaako kenkäpari säästää vielä ensi vuodeksi, vai onko aika luopua jostakin kokonaan. Sama operaatio koskee paksuja talvitakkeja, villahuiveja ja -paitoja. Vie pesulaan nuhjaantuneet, huolehti kaikki napit paikalleen ja päätä aiotko pitää vaatetta vielä ensi vuonna. 

Nyt kun talvivaatteita vielä ajoittain tarvitsee, on hyvä tilaisuus miettiä säilytysratkaisut valmiiksi. Investoi pariin tilavaan säilytyslaatikkoon, pukupussiin ja kenkälestiin, jotka pitävät tamineet kunnossa seuraavan puolen vuoden yli. Sitten kun toppatakkia ei enää oikeasti tarvitse, sen voi siirtää sujuvasti säilytykseen ja ottaa kevyemmät vaatteet tilalle.

Toisaalta tässä vaiheessa vuotta voi alkaa jo muistella, mihin ovat joutuneet trenssi, ohuet huivit, kävelykengät ja muut kevätvaatteet. Vaatevarastoaan voi silmäillä läpi, puuttuuko kenties jotain olennaista? Jos et ole syksyllä hoitanut kenkiä kuntoon, huolehdi siitä että keveämmät jalkineet ovat käyttövalmiina silloin, kun lumet ovat sulaneet. Aurinkolasit voi vähitellen kaivaa esille. Maaliskuu on säiden puolesta arvaamaton, mutta ei tätä talvea enää kovin pitkälle riitä. 

Code Language

MouMoun blogissa on käyty keskustelua pukukoodeista juhlissa, ja sain sieltä innoituksen pohtia asiaa syvemmin. Perinteisimmässä muodossaan kutsukortissa ilmoitetaan ainoastaan miesten pukukoodi, josta naisten tulee sitten osata päätellä oikeanlainen asu itselleen. Tämä juontaa juurensa historian hämäriin, jolloin kutsut tulivat aina miehen nimellä, eikä naisilla muutenkaan ollut julkisessa elämässä suurta roolia. Toisaalta asialla ei liene niin kauheasti väliä, sillä tiettyä miesten pukua vastaa aina tietynlainen naisten puku. Yleisimmät ovat

• Juhlapuku/white tie, joka vastaa miehilla frakkia ja naisilla pitkää ja formaalia iltapukua
• Black tie, joka tarkoittaa miehillä smokkia ja naisilla iltapukua, pikkumustaa tai vastaavaa
• Arkipuku, joka naisella tarkoittaa jakkupukua
• Ennen klo 18 vierailupuku naisella, joka tarkoittaa jakkupukua tai pikkumustaa tai muuta hillittyä, ei liian avonaista mekkoa
• Smart casual, sekä miehillä että naisilla siisti asu, joka on arkivaatetta hienompi mutta esimerkiksi miehet eivät välttämättä tarvitse kravattia. Ei kuitenkaan niin rentoa, että farkut kävisivät
• Casual, rento mutta fiksu ja siisti pukeutuminen.

Oivallinen lähde pukukoodiviidakossa on perinteinen käytösopas. Niistä, toisin kuin netistä, löytyy yleensä hyvin yksiselitteiset ja yksityiskohtaiset ohjeet tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tärkeintä on pukeutua niin, ettei loukkaa juhlien järjestäjää. Hieman yli on aina parempi kuin alipukeutuminen. 

Kellonajasta voi päätellä jo paljon siitä, millaiset vaatteet ovat soveliaat. Kriittinen raja kulkee kello kuduen kohdalla illalla. Sitä ennen pukeudutuaan melko peittävästi, mutta toisaalta housupuvut ovat naisilla ok. Sen sijaan iltajuhlat vaativat juhlavamman asun, mikä naisten kohdalla tarkoittaa yleensä avonaisempaa asua. Myöskään miehet eivät koskaan pidä frakkia ennen klo 18.00 muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Moni kritisoi pukukoodeja hankaliksi, rajoittaviksi ja vanhanaikaisiksi. Asian voi toki nähdä niinkin, mutta toisaalta kyse on vähän samasta asiasta kuin kauniit pöytätavat. Asianmukainen pukeutuminen on huomaavaista juhlien järjestäjää ja muita juhlijoita kohtaan. Pukukoodin on tarkoitus helpottaa pukeutumista, sillä se kertoo sen, mitä ei ole tarkoitus laittaa päälle. Kun kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä, homma sujuu joustavasti. Olen joskus iltapukujuhlissa nähnyt, kuinka omaperäinen valinta muuttuu ainoastaan noloksi. Maataviistävien helmojen joukossa yksi polvimittainen näyttää todella oudolta. Kukaan ei ajattele, että onpa siinä persoonallinen ja rohkea pukeutuja, vaan kaikki säälivät ressukkaa, joka ei ole osannut pukeutua tilasuuden vaatimalla tavalla. 

Iltapuvun anatomia

Kun kutsukortissa lukee pukukoodina juhlapuku, tiedossa on todellista tälläytymistä. Juhlapuku tarkoittaa miehillä frakkia ja naisilla pitkää iltapukua. Ei kuitenkaan mitä tahansa mekkoa, vaan seuraavanlaisia kriteereitä noudattavaa luomusta:

• Helman on oltava niin pitkä, että nilkkaluu peittyy. Halkiot säädyllisyyden rajoissa. Laahukset näyttävät punaisella matolla hyvältä, käytännössä niiden kanssa sompailu on erittäin hankalaa.
• Ylhäällä leikkauksessa on puolestaan runsaasti valinnanvaraa. Paljaat käsivarret ja olkapäät ovat täysin ok, samoin laajat decolteet. Mutta toisaalta puku voi olla ihan niin umpinainen kuin kukin tahtoo. Esimerkiksi linnanjuhlissa näkee paljon tyylikkäitä jakkuja.
• Kangas on mieluusti silkkiä, satiinia, samettia tai jotain muuta juhlavaa materiaalia. Väri voi myös olla mikä vain, vaikka yksivärinen on yleensä juhlavampi kuin printti. Vain miesten pitää ottaa "tumma puku" määritelmä kirjaimellisesti. Tosin huomioi, että valkoinen iltapuku näyttää helposti morsiuspuvulta.

Iltapuku asustetaan juhlavasti. Jos säilyttelet laatikon pohjalla ihania mutta kalliita koruja, joita ei viitsi käyttää missään, nyt on oikea aika kaiva ne esille. Tosin koruissa kuten muussakin laatu ratkaisee, ei ketjujen lukumäärä. Kenkien kuuluu olla sirot, mutta koron korkeutta ei mikää pukukoodi säätele. Sen sijaan arvokkaissa juhlissa umpinainen kärki on suotava. Iltalaukku on ehdottomasti pienikokoinen ja puvun kanssa sointuva. Isot käsilaukut eivät kuulu iltapuvun kanssa yhteen. Upea iltapuku ansaitsee arvoisensa alusvaatteet. Laadukkaat sukat tai sukkahousut, kauniit pikkupöksyt jotka eivät erotu puvun kankaan läpi sekä kohottavat mutta näkymättömät liivit. 

Ota aina huomioon juhlan luonne. Mitä konservatiivisempaa seuraa ja mitä perinteikkäämpi juhla, sitä vähemmän kannattaa ottaa riskejä. Otetaan esimerkiksi jo aiemmin mainitut linnanjuhlat: lyhyt hame saattaa tuntua kotona hyvältä ja raisulta idealta, mutta satojen pitkien pukujen keskellä olo voi olla orpo. Sama koskee paljasta ihoa. Kukapa ei halua näyttää kauniilta ja seksikkäältä, mutta sen voi tehdä myös niin, ettei vierustoverin tarvitse miettiä mihin silmänsä panisi. 

Lopuksi muutama käytännön vinkki. Tarkista etukäteen, että pystyt liikkumaan juhlaeleganssissa kohtuullisen normaalisti. Ota huomioon, että usein ilta päättyy tanssiin, joten on suotavaa että esimerkiksi olkaimeton puku pysyy ylhäällä valssin pyörteissä. Upeat kengät menevät hukkaan, jos joudut kauheiden tuskien takia riisumaan ne kesken illan. Älä yritä tunkea pikkuruiseen iltalaukkuun juuri muuta kuin hieman rahaa ja ehkä huulipuna ja nenäliina tms. Muut lisävarusteet voi jättää narikkaan. Ja lopuksi tärkeimmät asusteet: ryhti ja asenne! Hienoinkin eleganssi menee hukkaan, jos olemus on anteeksipyytelevä. Eikä mikään puku näytä hyvältä hartiat lysyssä. Pää pystyyn, selkä suoraksi, olkapäät taakse ja hymyä! It's your night!

Silkki

Silkki on ihana materiaali. Se taittaa valoa kauniisti, hyväilee ihoa, hengittää ja sopii sileänä herkkäihoisille. Tämän lisäksi silkki eristää lämpöä tehokkaasti, minkä vuoksi silkkialusvaatteet ovat talvella oivallisia. Silkki siirtää kosteutta pois iholta, jonka vuoksi se tuntuu kesällä viileältä vaikka onkin talvella lämmin. Silkki tuo yleellisyyttä arkipäivään ja luksusta juhlaan. Lähes täydellinen materiaali ansaitsee asianmukaisen hoidon.

Silkkivaatteita täytyy pestä säännöllisesti, jottei lika pinty herkkään kuituun. Pesun kanssa on oltava varovainen, sillä silkin kuitu ei kestä kovakouraista käsittelyä. Silkkineuleet puhdistuvat melko hyvin pelkällä tuuletuksella. Vesipesussa kannattaa käyttää erityisesti silkille tarkoitettua pesuainetta, mutta tarpeen tullen myös villanpesuaine ajaa saman asian. Silkinpesuaineista Tenestar on hyväksi todettu, ja jotkut vannovat Marseille-saippuan nimeen. Olennaista on välttää voimakkaita konepesuaineita sekä valkaisevia pesuaineita. 

Silkki pitää miedosta lämmöstä (30 astetta) ja hellävaraisesta pesuohjelmasta. Valitse siis hienopesuohjelma ja vähennä linkouskierroksia, mikäli et pese vaatetta käsin. Usein kemiallinen pesu on myös mahdollinen (varmista pesulapusta) mutta kuivausrumpua silkki ei kestä. Jos peset käsin, puristele vaatetta varovasti. Älä hankaa, viruta tai unohda vaatetta likoamaan liian pitkäksi aikaa. Arimmat silkkivaatteet kuivataan pyyhkeen avulla samoin kuin villaneuleet. Aurinko ja kuumuus hapristavat kangasta.

Silittäminen on parasta tehdä nurjalta puolelta kohtuullisella lämmöllä. Yleensä 2 pistettä on sopiva, tarkista raudastasi oikea lämpötila. Liian kuuma lämpötila sekä kuivausrummussa että silitysraudassa voi pilata silkin. Materiaali kuitenkin siliää helposti hieman alemmassakin lämpötilassa. Huomaa kuitenkin, että kangas kannattaa silittää joko kuivana tai kokonaan tasaisen kosteana. Jos sumuttelet kuivaa kangasta liian läheltä, siihen saattaa jäädä vedestä tahra, joka ei lähde pois ennen kuin seuraavassa pesussa.