maanantai 20. huhtikuuta 2009

Muoti vs. tyyli

Muodikas, trendikäs ja tyylikäs tarkoittavat eri asioita. Ihminen voi olla muodikas olematta tyylikäs ja päinvastoin. Makuasia on, kumpi on tärkeämpää. Itse kallistun tyylikkään suuntaan muodin kustannuksella.

Muoti on aina hetkellistä. Se on jollain tavalla yhteisesti hyväksytty määritelmä siitä, millaiset vaatteet edustavat sen hetkisen vaatemuotoilun huippua. Muodin olemukseen kuuluu, että se muuttuu jatkuvasti. Juuri nyt muodikkaat vaatteet voivat näyttää parin vuoden päästä hassuilta. Muoti kierrättää ja keksii itsensä aina uudelleen. Vaateteollisuus vastaa pitkälti siitä, mitkä ovat kulloinkin muotivärit, leikkaukset ja mallit. Niitä tuotetaan kaupat täyteen, ja niitä ostavia ihmisiä pidetään usein muodikkaina. Trendi lienee jotain muotiakin pinnallisempaa - jotain pientä, ohimenevää juttua, joka osoittaa että ihminen on lukenut muotilehtensä ja -bloginsa.

Tyyli voi tarkoittaa useampaa asiaa. Ensinnäkin sillä voidaan tarkoittaa tyylisuuntausta, jollekin tietylle ajanjaksolle tyypillistä vaatetusta. Monet tällaiset tyylit ovat helposti tunnistettavissa, kuten vaikkapa 60-luvun tyyli tai rokokoo-tyyli. Toisaalta tyyli voi tarkoittaa myös ihmisen henkilökohtaista tyyliä, joka on aina kyseisen henkilön oma näkemys siitä, millaiset vaatteet miellyttävät hänen esteettisesti. Lopuksi tyylillä voidaan viitata myös tyylikkääseen - jollain tavalla erityisen onnistuneeseen asukokonaisuuteen.

Esimerkiksi Sofi Oksasella on erittäin vahva, oma tyyli, joka ei kuitenkaan ole tippaakaan muodikas. Monien vaateketjujen mainoksissa taas näkyy paljon tyttöjä, jotka epäilemättä ovat erittäin muodikkaita mutta eivät kovin tyylikkäitä. Sitten tietysti ihmisiä, jotka voivat olla sekä-että tai eivät kumpaakaan. 

Oma näkemykseni on, että muoti on todellakin yliarvostettua. Erityisesti siksi, että se jättää niin vähän tilaa omalle näkemykselle. Joku muu on etukäteen miettinyt, minkälaisissa ja -värisissä vaatteissa minun pitäisi kulkea. Muoti on ainaista jäljittelyä, jota toki voi kutsua myös inspiraatioksi, mutta joka viimekädessä ei ole kovin persoonallista. Toisaalta jäljittely on aina kuulunut olennaisesti muotiin. Äänestän mieluummin tyylin puolesta. Se jättää enemmän valinnan varaa. Minusta tärkeämpää on löytää oma tyyli, kuin välittää tippaakaan siitä, ovatko vaatteet viimeisintä huutoa.  Muoti on kapea-alaista, mutta tyylejä riittää loputtomasti. 

torstai 16. huhtikuuta 2009

Käsilaukun kevätsiivous

Keävtsiivous on aiheellista ulottaa koskemaan myös käsilaukkuja. Naisten käsilaukuthan ovat ihmeellisiä monikäyttöesineitä, jotka tarpeen tullen toimivat paitsi laukkuna, myös muun muassa arkistona, kauppakassina ja roskiksena. Tai ainakin omani toimivat. Ahkeran käytön seurauksena käsilaukkuihin kertyy uskomaton määrä kaikenlaista kamaa, joka sinne ei todellakaan kuulu. Nipuittain kuitteja, karkki- ja purkkapapereita, lippusia ja lappusia sekä tietenkin epälukuinen määrä huulikiiltoja. 

Jotta roina ei matkustaisi koko vuotta ympäriinsä laukun mukana, on siis hyvä silloin tällöin tarkistaa, mitä kaikkea veskan uumeniin on eksynyt. Kätevintä on tyhjentää koko sisältö pöydälle ja erotella roskat tarpeellisista tavaroista. Samalla voi harkita, kuinka monta huulikiillettä on tarpeellista lastata takaisin. Karistele samalla murut ja pikkuroskat pois pohjalta ja puhdista tahrat pintapuolelta. Sitten kun on päässyt käsilaukkujen siivoamisessa hyvään vauhtiin, voi samalla energialla tyhjentää myös lompakon ylimääräisistä kuiteista. 

Olen tainnut ennenkin mainostaa erillisen sisäpussukan kätevyyttä. Pienessä pussukassa on hyvä säilyttää kaikkia naisellisia tarvikkeita, jotka on vielä helppo siirtää käsilaukusta toiseen. Tämä systeemi pitää laukut paremmassa järjestyksessä, kun pikkuesineet eivät seilaa laukun pohjalla holtittomasti. Omassa pussukassani kulkee mukana ainakin kampa, peili, laastareita, pikkuhousunsuoja, huulikiilto, huulirasva, buranaa, käsien desinfioimisaine ja korvatulpat. Vaihtelevasti mukaan saattaa päästä myös minikokoinen kosteusvoide, kurkkupastilleja tai muuta tarpeellista. Kaikki yllä mainittu mahtuu kuitenkin hyvin pieneen tilaan. Salaisuus on siinä, että kaikki pakkaukset ja esineet ovat minikokoa, lääkkeet kulkevat ilman paperipakettiaan ja laastarit ja korvatulpat eivät juuri tilaa viekään. Kyseinen setti ratkaisee jo varsin monta arkipäivän pulmaa.

torstai 9. huhtikuuta 2009

Talvikengät talteen

Kenkien säilyttämisestä olen tainnut puhua aiemminkin, mutta nyt kun talvikenkien kausi alkaa todenteolla päättyä, otetaan pieni kertaus. Muutaman minuutin vaivannäkö keväällä maksaa itsensä takaisin syksyllä, kun varastosta löytyy käyttövalmiita ja kauniita kenkiä. 

Pyyhi kengät puhtaiksi nihkeällä liinalla kurasta, pölystä ja muusta liasta. Olen huomannut mikrokuituliinat sekä tehokkaiksi että nukkaamattomiksi. Jos lika on oikein tiukassa, laimenna käsitiskiainetta veteen ja pyyhi kengät miedolla pesuaineliuoksella. Mokkakenkiä varten suutarit myyvät erityisiä mokanpuhdistusharjoja, mutta käytöstä poistettu, puhdas ja kuiva hammasharja ajaa saman asian. 

Kun kengät ovat puhtaat, ne pitää lankata. Valitse nahkaa hoitava tuote, ja levitä sitä ohut ja tasainen kerros kengän päälle. Kengän kärjille kannattaa antaa erityishuomiota, sillä ne kuluvat kengistä ensimmäisenä. Anna lankin imeytyä rauhassa, ja jos nahka imaisee kaiken itseensä välittömästi, levitä toinen kerros heti perään. Kun lankki on imeytynyt, kengät voi kiillottaa joko tarkoitusta varten suunnitellulla kankaalla tai vanhalla villasukalla. Ns. "joka sään saappaita" ei pidä lankata. Niille riittää pelkkä puhdistus. Mokkakengät voi halutessaan spreijata materiaalille tarkoitetulla suoja-aineella. 

Kengät kannattaa säilyttää kenkälaatikossa. Jos alkuperäinen laatikko on hukassa, käy pyytämässä kenkäkaupasta uusi tilalle. Laatikko suojaa pölyltä ja niitä on helppo pinota hyllylle päällekäin. Löytämistä helpottaa myöhemmin, kun laatikon päähän kirjoittaa tussilla, mitkä kengät missäkin majailevat. Säilytykseen menevät kengät kannattaa täyttää sanomalehdillä. Sopivaksi palloksi muotoiltu paperi pitää kengän kärjen muodossaan venyttämättä nahkaa. Sanomalehti imee mahdollisen kosteuden itseensä pitäen kengät raikkaina. Kääräise saappaiden varsiin lehdet rullalle, niin nekin pysyvät ryhdikkäinä. 

Vielä viimeiseksi sananen pohjista. Jos olet varma, että aiot käyttää kenkiä seuraavanakin talvena, huolehdi siitä, että kantalaput ovat kunnossa, ennen kuin laitat ne varastoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kengät ovat aivan käyttövalmiit heti ensimmäisten pakkasten tullessa. Ja muista vilkaista pohjiin ennen kuin siirrät kengät ylähyllylle. Kesän yli pohjassa muhinut koirankakka ei ole iloinen yllätys. 

Sitten vaan täyttämään kenkähyllyä kevätjalkineilla!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Pieces of me

Kommenteissa tuli muutamia kysymyksiä itseeni liittyen. Vaikka haluankin keskittyä blogissa muuhun kuin omaan persoonaani, ajattelin vaihteeksi valottaa muutamia yksityiskohtia, jotka liittyvät blogin teemaan. 
  • Olen värityypiltäni tumma talvi. Toisin sanoen kuulun Lumikki-kategoriaan: iho on hyvin vaalea, mutta hiukset ja kulmat luonnostaan aika tummat. Jos vertaisin johonkin julkkikseen, Frendien Monica olisi aika lähellä omaa värimaailmaani.
  • Edellä mainitusta syystä johtuen en rusketu ikinä. Suojakertoimeni alkaa yleensä vitosella tai sitä suuremmalla numerolla.
  • Olen 168cm pitkä. En siis kovin lyhyt, enkä kovin pitkä. 
  • Jos voisin muuttaa jotain ulkonäössäni, haluaisin paksummat hiukset tai hieman pidemmät jalat.
  • Omistan tällä hetkellä laskujeni mukaan 48 paria kenkiä (mukaanlukien lenkkarit ja kumisaappaat). Säilytystiloihini nähden se on aika paljon, mutta muutamiin seuraamiini blogeihin verrattuna aika vähän. Silti luulen, että kohta on aika harrastaa karsintaa kenkäkaapissa.
  • Vaatekokoni vaihtelee merkin mukaan. Kaapista löytyy niin s- kuin l-kokoakin, vaikka ympärysmitat ovat pysyneet viimeiset 10 vuotta samoina. Sama koskee alusvaatteita. Ainoastaan kengät noudattelevat melko yhtenäistä linjaa; 37,5 on tyypillisin kengänkoko.
Siinäpä muutama palanen minusta ;)

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Trenssi on klassikko

Tiesittekö, että trenssi eli kansainvälisesti trench coat suunniteltiin alunperin armeijan sadetakiksi 1. maailmasodan aikana? Ja että ensimmäiset trenssi olivat Burberryn tuotantoa? Tämä vaatekaapin klassikko on tullut pitkän matkan. Sotilaallisesta alkuperästä muistuttaa enää olkapäiden epoletit ja ryhdikäs leikkaus. 

Perustrenssi beigen värisenä ja yksirivisellä napituksella.

Trenssi  - kuten mikä tahansa takki - on investointi, joka kannattaa tehdä huolella. Tällä takilla on runsaasti hyviä puolia. Se on kevyt mutta peittävä, aina muodissa ja elegantti ja kuitenkin muuntautumiskykyinen. Trenssin voi heittää keväisen juhlamekon ylle, mutta yhtä hyvin se toimii farkkujen ja siistien tossujen kanssa.
mä on Burberryn nykymallistoa. Takki muistuttaa yllättävän paljon alkuperäistä sadetakkia.

Klassinen trenssi on väriltään beige. Muita perinteisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi musta ja tumman sininen. Mikään ei toisaalta estä irroittelemasta kirkkaan punaisella, limen vihreällä tai millä tahansa muulla värikkäällä vaihtoehdolla. Kannattaa valita "oman näköinen" väri, joka sopii ihonväriin ja toisaalta muihin vaatteisiin. 
Pirteä vadelmanpunainen takki on nuorekkaampi versio pitkistä vaihtoehdoista.

Yleensä trenssi on noin polvimittainen. Pituutena se onkin käytännöllinen vaihtoehto, sillä helma ylettää peittämään helman, mutta ei ole kuitenkaan epäkäytännöllinen liikkuessa. Pitkät naiset voivat huoleti valita pitempihelmaisen vaihtoehdon, jos se miellyttää silmää. Sen sijaan lyhyen ihmisen voi pitkä helma saada näyttämään vieläkin lyhyemmältä. Lyhyet trenssit ovatkin hauska sporttinen vaihtoehto polvimittaiselle takille. Perinteisesti trenssissä on kaksirivinen napitus. Jos haluat luoda visuaalista illuusiota kapeammasta uumasta, valitse yksirivinen versio. Vyö sopii useimmille, ja se vähentää tasapaksua vaikutelmaa joten sitä ei kannata unohtaa. 

Rento eleganssi saavutetaan, kun kaulusta nostetaan hieman pystyyn ja vyö kietaistaan solmuun. Jos aiot pitää takkia auki, solmi vyö rennosti taakse.