perjantai 10. lokakuuta 2008

Vaatevalintoja yläpainotteiselle vartalolle

Yläpainotteinen vartalo tarkoittaa sitä, että lantio on selkeästi kapeampi kuin hartiat. Joskus tällaista vartalomallia kuvaillaan sanoilla kärjellä seisova kolmio. Trinny ja Susannah puolestaan puhuvat pikarista ja lollipopista, kuvaavia ilmaisuja nekin. Jos olet hoikka, melko pienirintainen mutta leveäharteinen, seuraavat ohjeet eivät vielä koske suoraan sinua. Sen sijaan tarjolla on suuntaviivoja niille, joilla painopiste on muutenkin ylhäällä. Jos tuntuu siltä, että lihotessa peppu pysyy pienenä, mutta kaikki ylimääräinen kertyy ehkä mahaan ja varsinkin rintoihin ja käsivarsiin, seuraavat ohjeet ovat sinulle. Tai voi tuntua siltä, että kroppa on muuten sopusuhtainen, mutta rinnat vievät kaiken huomion. Periaatteessa tilanne on siis täsmälleen päinvastainen kuin päärynävartaloisilla. Julkkismaailmasta esimerkkejä ovat esim. Sarah Jessica Parker ja Angelina Jolie. 

Housut eivät yleensä ole tälle vartalolle ongelma, päinvastoin. Hoikat ja usein pitkät jalat näyttävät hyvältä monenlaisissa leikkauksissa, myös niissä kapeissa pillifarkuissa. Tästä kannattaakin ottaa kaikki ilo irti. Muutama varoituksen sananen: jos ylävartalosi on lyhyt, vältä kovin korkeavyötäröisiä housuja, sillä ne saavat jalat näyttämään suhteettoman pitkiltä muuhun vartaloon verrattuna. Toisaalta hyvin matalalantioiset farkut saavat litteän pepun näyttämään entistä litteämmältä, joten jos haluat naisellista linjaa, kultainen keskitie on paras. Alaspäin levenevät lahkeet puolestaan tasapainottavat ylävartalon mittasuhteita.

Myös hameissa hyvin monet leikkaukset toimivat. Esimerkiksi pudotetut vyötäröt toimivat parhaiten juuri tällä vartalomallilla, koska leveämpi helma tuo naisellisuutta, mutta pidentää samalla vyötäröä luoden sitä kaivattua pitkää yhteinäistä linjaa. Toisin kuin päärynöillä, paksut villa-, farkku- ja puuvilla kankaan toimivat myös A-linjaisissa hameissa, sillä ne luovat lantiolle lisää kurvia. Täysin vinoonleikatut hameet korostavat sekä naisellisia kaarteita että niiden puutetta, joten tämä malli ei kenties ole paras vaihtoehto. Samoin vyötärölle rypytetyt hameet lyhentävät ylävartaloa entisestään ja korostavat rintoja, joten ne on parempi jättää kaupan hyllylle.

Yläosat vaativat enemmän harkintaa. Tavoitteena on välttää laatikkomaista vaikutelmaa ja häivyttää ylävartalon raskautta. Nyrkkisääntönä on suosia pystysuoria linjoja ja välttää poikittaisia. Paitojen tulee olla hyvin istuvia, mutta tarpeeksi pitkiä. Paitapuserot, jotka on tarkoitettu jätettäväksi housun päälle, ovat yksi esimerkki tällaisesta. Satsaa myös tarpeeksi pitkiin toppeihin ja t-paitoihin. Aiemmassa postauksessa tulikin jo aika paljon asiaa ylävartalon minimoimiseksi, sieltä voi katsoa lisää vinkkejä isoja rintoja häivyttämään.

Jakkujen ja takkien helman tulee myös ulottua tarpeeksi alas. Suosi jakuissa kapeita kauluskäänteitä ja syvää leikkausta, joka päättyy yhteen tai enintään kahteen nappiin. Jos et halua enempää huomiota olkapäihin ja rintoihin, vältä kaikkia yksityiskohtia noilla alueilla: taskuja, läppiä, epoletteja, aplikointeja, röyhelöitä jne. Valitse aina vartaloa myötäilevä leikkaus ylenpalttisen väljän tai laatikkomaisen sijasta. Kietaisumallit tuovat sekä vyötärön esille, että luovat v-linjaa kaula-aukkoon. 

Mekoissa on valinnanvaraa, mutta erityyppiset kietaisumallit pukevat yläpainotteista vartalomallia hyvin. Sen sijaan empireleikkauksessa on se vaara, että se voi luoda vaikutelmaa pää-jalkaisesta olennosta. Vyötäröä kannattaa aina korostaa jollain tavalla, sillä hyvin väljät mallit voivat vaikuttaa muuten äitysmekoilta. 

Vieressä oleva kuva havainnollistaa tehokkaasti, kuinka kauniistakin saadaan kauhea, jos vain valitaan väärät vaatteet. Kuva on ajalta, jolloin Angelina ei vielä ollut päättänyt pelastaa maailmaa ja tyylitajukin oli hieman hakusessa. Esimerkkiasu edustaa kutakuinkin kaikkia epäedullisia ominaisuuksia. Hihaton malli korostaa leveitä hartioita ja umpinainen kaula tuo rinnat kuin tarjottimelle. Housut (joissa kieltämättä on asennetta) alkavat niin matalalta, että ne saavat Angelinan pitkät jalat näyttämään lyhyemmiltä kuin ne ovatkaan. Keskeltä paistava mahakaistale ei ole eleganssista kuullutkaan. Kokonaisuus on todella epäonnistunut: yläkroppa näyttää laatikolta, jonka alta roikkuu kaksi kapeaa tikkua. Uskomaton suoritus sinänsä, kun ottaa huomioon että kyse on yhdestä maailman kauneimmasta naisesta. 





Onneksi tyylitaju kehittyy. Tässä kuvassa asu ei ole mitenkään erikoinen, mutta siitä huolimatta Angelina onnistuu näyttämään tyylikkäältä ja suorastaan virtaviivaiselta. Topin kaula-aukko on melko syvään uurrettu olematta mitenkään törkeä. Yksirivinen napitus luo yhtenäistä linjaa ylhäältä alas ja suorat housut saavat pitkät ja hoikat jalat esiintymään edukseen. Vyö kuitenkin muistuttaa siitä, että vyötärö on omalla paikallaan. Vaikka vaatetta on enemmän, Angie näyttää sopusuhtaisemmalta kuin edellisessä kuvassa. Tukka on muuten lentänyt kasvojen eteen, siitä tuo omituinen viiru naamassa. 


Olisi muuten kiva kuulla myös lukijoiden hyväksi kokemia vinkkejä siitä, mikä toimii ja mikä ei! 



torstai 9. lokakuuta 2008

Päärynän peruspuvusto

Päärynävartalolla viittaan siis siluettiin, joka on hartioiden leveydeltä selvästi pienempi kuin lantion kohdalta.* Toisilla levein kohta on lantiolla, toisilla reisien kohdalla ja ylävartalon koko vaihtelee luonnollisesti myös yksilöllisesti. Jos ostat usein kokoa pienempiä yläosia kuin alaosia tai jos kaikki ylimääräiset kilot tuntuvat kertyvän peppuun tai reisiin, kuulut todennäköisesti tähän ryhmään. 

Hyvin istuvat housut ovat elintärkeät. Pukevin malli on matalavyötäröinen, mutta tällä ei tarkoiteta mitään extreme low cut -leikkausta, vaan normaalia 2-5 cm navan alle yltävää vyötärölinjaa. Paras leikkaus on edestä sileä ja laskeutuva, ilman huomiotaherättäviä taskuja tai muita yksityiskohtia. Lahje voi olla suora, boot cut (hieman levenevä) tai selkeästi alaspäin levenevä. Kesällä väljät yhäältä asti leveälahkeiset housut toimivat myös. Housujen pitää istua lantion ja pepun päältä hyvin mutta ne eivät saa kiristää. Liian pieniin housuihin ahtautuminen ei tee takamuksestasi pienempää, päinvastoin.  Valitse kankaaksi napakoita mutta hyvin laskeutuvia kankaita, kuten ohutta villakangasta tai laadukkaita puuvillasekoitteita. Pieni määrä strechia voi parantaa istuvuutta. 

Vyötäröltä ja lantion päältä sileät hameet pukevat päärynämallia, samoin kuin klassinen A-linja. Aivan suora leikkaus toimii myös, kunhan helma ei ylety maahan saakka, jottei alavartalo ala muistuttaa suorakaidetta. Hieman vinoon leikattu ja siksi helmasta hieman levenevä hame näyttää hyvältä. Sen sijaan kuminauhavyötäröiset ja runsaasti rypytetyt hameet korostavat alavartalon kokoa entisestään. Jos hameessa on yksityiskohtia, niiden on hyvä olla hillitysti helmassa.

Yläosissa kriittistä on paidan tai topin pituus. Liian lyhyt (vain napaan saakka ulottuva) toppi katkaisee vartalon keskeltä kahtia ja rikkoo yhtenäisen linjan. Liian pitkä helma taas loppuu lantion leveimmälle kohdalle ja aiheuttaa sekä yllä mainitun ilmiön että saa takamuksen näyttämään isommalta kuin se onkaan. Ideaalimitta lienee suunnilleen lantioluiden yläreunan kohdalla. Suosi vyötäröltä istuvia malleja, ei siis mitään säkkimäistä. Kauluksissa kaikki poikittaiset linjat ja leikkaukset tasapainottavat hartialinjaa suhteessa alavartaloon. Kun alaosa on hillitty, yläosassa voi päästää luovuuden valloilleen ja nauttia täysin siemauksin kaikenlaisista yksityiskohdista, väreistä ja koristeista. Päärynävartaloiset voivat nauttia talvisin paksuista neuleista ilman pelkoa siitä, että rinnat muistuttaisivat sohvatyynyä. Edellä mainitut asiat pätevät jakkuihin myös, kunhan pidät huolta siitä, että jakun helma on sopivan pituinen.

Mekoissa empire-leikkaus on kenties pukevin, sillä se korostaa vyötäröä sen kapeimmalta kohdalta, mutta on alavartalon osalta armollisen väljä. Alla oleva kuva Jennifer Lopezista havainnollistaa oivallisesti edellä kirjoitettuja sääntöjä. Asu korostaa vyötäröä, laskeutuu kauniisti helmasta ja yläosan poikittaiset koristeet tasapainottavat hartialinjaa alakroppaan verrattuna. (Puvun kauneuteen en ota tässä kohdassa mitään kantaa, keskittykää leikkaukseen.)










Toinen esimerkki perinteisestä päärynästä on Beyonce. Beyoncen päällä on nähty jos jonkinlaista härpäkettä, mutta tämä asu on hyvä esimerkki hillitystä alaosasta yhdistettynä yläosan yksityiskohtiin. Ja farkut istuvat täydellisesti, mutta levenevät lahkeesta juuri sopivasti. 

















*Periaatteessa inhoan sitä, että vartaloita kuvaillaan erilaisilla hedelmillä tai muilla objekteilla, mutta paremman yleisymmärrettävän nimityksen puuttuessa käytän termiä, joka yleensä käsitetään samalla tavalla. 
Edit: Ensimmäinen kuva temppuili, latasin sen uudelleen, toivottavasti näkyy nyt kunnolla.

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Vaatekaapin täyttäminen: aloitus

Tähän mennessä vaatekaapista on menestyksellä karsittu rikkinäisiä, rumia ja muuten käyttökelvottomia vaatteita. On siis aika ruveta täyttämään hyllyjä vaatteilla, jotka sopivat täydelliseen vaatekaappiin. 

Riippumatta siitä, minkälainen vartalomalli itse kullekin on suotu, tietyt yleissäännöt pätevät aina. Symmetria miellyttää silmää, joten pukevimmat vaatteet tasapainottavat vartalon mittasuhteita. Vartalo esiintyy edukseen silloin, kun vaatteet luovat mahdollisimman selkeän ja virtaviivaisen linjan ylhäältä alas. Tarkoitus ei ole pakottaa kaikkia vartaloita samaan muottiin, vaan tasapainottaa kokonaisuutta ja korostaa parhaita puolia. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia nyrkkisääntöjä eri vartalomalleilla:
  • Päärynävartaloiset: tasapainotetaan yläkroppaa kauluksilla, tuodaan hoikka vyötärö esiin ja varotaan, etteivät alaosat luo entistä raskaampaa vaikutelmaa.
  • Tiimalasit: korostetaan vyötäröä, jotta vartalo ei näytä pötkylältä, ja huolehditaan samalla siitä että kokonaisuus näyttää sulavalta ylhäältä alas.
  • Painopiste ylävartalossa: varotaan olkatoppauksia ja vastaavia, pyritään luomaan pidempi vyötärölinja, otetaan kaikki ilo irti hoikista ja pitkistä jaloista.
  • Poikamaiset, kurvittomat: vältetään laatikkomaisia leikkauksia, jotka saavat kokonaisuuden näyttämään kulmikkaalta
  • Plus-kokoiset: vaalitaan oikean kokoisia vaatteita, luodaan pystysuoria linjoja ja panostetaan hyvinlaskeutuviin kankaisiin ja noudatetaan muuten ylläolevia sääntöjä omasta mallista riippuen. 
On myös muutamia seikkoja, jotka pukevat universaalisti kaikkia vartalomalleja. 
  • Housujen vyötärön pitäisi aina ulottua korkeintaan napaan saakka, mieluiten kuitenkin muutama sentti navan alle. Laskokset housujen vyötäröllä eivät yleensä pue ketään. Kuminauhavyötäröt kuuluvat urheiluvaatteisiin.
  • Hameenhelman ideaalipituus on polven tienoilla, joko juuri polven alle tai yli riippuen henkilön tyylistä, iästä ja jalkojen timmiydestä. 
  • Hihattomat topit vaativat kiinteitä käsivarsia näyttääkseen hyvältä. Hihattomia toppeja voi kuitenkin hyödyntää kerrospukeutumisessa, olivatpa allit missä kunnossa tahansa.
  • Yksityiskohtien ja asusteiden tulisi aina olla suhteessa vartalon kokoon. Esimerkiksi pieni nainen suuren olkalaukun kanssa näyttää hassulta, samoin kuin kapeat piikkikorot näyttävät epäsopusuhtaisilta suurikokoisella henkilöllä.
  • Kirkkaat värit ja yksityiskohdat korostavat, tummat värit ja simppelit leikkaukset häivyttävät.
Tästä kaikesta voi siis päätellä, että kokonaisuus ratkaisee. Vaatetta sovitettaessa pitäisi aina miettiä, miten se sopii kokonaisuuteen. Vaatteen malli ja väri ovatkin ne ratkaisevat seikat, joiden pitää olla kohdallaan ennen kuin ostamista kannattaa edes harkita. Vasta sen jälkeen mietitään, onko vaatteelle käyttöä, onko se hintansa väärti ja minkä muun kanssa sitä voi pitää. 

maanantai 6. lokakuuta 2008

Isommat rinnat, kiitos!

Pienissä rinnoissa on omat hyvät puolensa kuten isommissakin. Ensinnäkin vaatteet näyttävät tyylikkäiltä, eikä avoinaisinkaan leikkaus tee olemuksesta törkeän näköistä. Takit laskeutuvat kauniisti, poolopaidat pääsevät oikeuksiinsa ja rintsikoissa on valinnanvaraa. Jos joskus haluaa kuitenkin korostaa etumustaan, niin siihenkin löytyy omat keinonsa.

Alusvaatteiden merkitys tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Pienirintaisten iloksi on kehitetty jos jonkinlaista menetelmää, joista jokainen voi valita mieleisensä. Perinteiset push upit saavat aikaan cleavagen, kun taas reilusti topatut balconettet kohottavat koko pakettia suoraan ylöspäin. Nämä siis käyttöön silloin, kun varsinaista rinnanympräystä on tarkoitus suurentaa.

Silmää hämätään myös valitsemalla vaatteet sopivasti. Umpinaiset kaula-aukot, kuten perinteinen pyöreä t-paitatyyli toimii hyvin. Poolokaulukset korostavat rintoja eniten, ja niitä voi harrastaa myös jakkujen ja neuletakkien alla. Sama poolo uhkeamman ystävän päällä voi saada rinnat muistuttamaan yhtä isoa pötkylää leuan alla, kun taas pienemmällä povella varustettu henkilö näyttää ainoastaa tyylikkäältä. Jos käsivarret sen kestävät, hihattomat poolot toimivat kesäisin sinällään sekä syksymmällä pitkähihaisen alla. Pienirintaiset voivat myös tyylistään riippuen pukea kauluspaidan päälle neule- tai herrainliivin, tai jopa pitkähihaisen t-paidan päälle lyhythihaisen. 

Kaikenlaiset yksityiskohdat, kuten taskut, röyhelöt ja rypytykset korostavat rintoja, ja pienirintaiset voivat panostaa niihin huoleti. Already Pretty -blogin kirjoittaja on puolestaan vakuuttunut, että bolerot kasvattavat kuppikokoa selkeästi. Todistusaineistoa kuvien kera löytyy täältä. Erilaiset rypytykset ja laskokset avonaisemmissa päänteissä korostavat rintoja kevyesti luoden pyöreyttä sinne minne pitääkin. Halterneck puolestaan vetää huomion kauniisiin olkapäihin, käsivarsiin ja selkään. 

Muutamia malleja kannattaa välttää, mikäli ei halua kiinnittää rintojen kokoon liikaa huomiota. Näitä ovat laajat v-aukot, jotka korostavat lähinnä sitä, mitä ei ole. V-pääntiessä ei sinänsä ole mitään vikaa, etenkin jos kangasta on kärjestä rypytetty hieman. Epäpukevia ovat sellaiset laajat, syvään uurretut leikkaukset, jotka ulottuvat laajalle olkapäille asti. Korsetit on myös suunniteltu muille kuin Twiggy-tyyppisille vartaloille - tiimalasin syntymiseen tarvitaan kohtuullisen kokoiset rinnat. 

Trinny ja Susannah ovat kunnostautuneet tälläkin saralla, joten lisäohjeita löytyy tästä linkistä. Selaa sinisistä nuolista eteen- ja taaksepäin.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Korurasian karsinta

Korut vievät harvemmin niin paljon tilaa, että niiden säilyttäminen muodostuisi isoksi ongelmaksi. Täydellisen vaatekaapin filosofiaa noudattaen kaiken turhan, ruman ja rikkinäisen säilyttäminen on tarpeetonta, joten korukokoelmakin on ajoittain syytä käydä läpi tiheällä kammalla. 

Kulta, hopea, aidot jalokivet
Parittomat korvakorut, katkenneet ketjut ja rikki menneet lukot lienevät yleisimmät syyt sille, miksi korut ovat jääneet käyttämättä. Käyttökelvottomien korujen säilyttelystä ei ole mitään iloa. Sen sijaan ne voi myydä kultasepän liikkeeseen romukullaksi, tai selvittää mitä korjaaminen tulisi maksamaan. Kultaseppä voi tehdä parittomasta korvakorusta kaulaketjussa pidettävän riipuksen. Tämä kannattaa etenkin silloin, kun kyseessä on vanha ja kaunis korvakoru, tai muuten tunnepitoinen yksilö. 

Ex-puolisoilta saadut korut - etenkin sormukset - kuuluvat myös siihen joukkoon, jonka säilyttämistä harkitsisin tarkkaan. Lahjakoruihin liittyy yleensä muistoja tärkeistä hetkistä, jotka kuitenkin ovat jo takanapäin. Jos ex ei enää kuulu elämääsi, miksi kantaisit hänen valitsemiaan koruja? Yksinkertaisinta on palauttaa korut lahjan antajalle. Kostohenkiset voivat myydä ne ja sijoittaa rahat haluamallaan tavalla.

Pukukorut, rihakamakorut, lasi, puu, muovi jne.
Tätä osastoa kertyy itse kunkin vaatekaappiin vaihtelevalla tahdilla. Rikkinäiset voi heittää suoraan pois, tai vaikkapa ilahduttaa niillä jonkun 6-vuotiaan prinsessaleikkejä. Rihkamakoru näyttää hyvältä silloin, kun se ei teeskentele olevansa jotain muuta kuin on. Toisin sanoen kultajäljiltelmät näyttävät halvoilta. Kunnon strassit ovat asia erikseen, mutta ne taas eivät yritäkään hämätä ketään. Koska kyseessä on halpa ja uusiutuva asusteiden laji, vanhoja ja käyttämättömiä kannattaa laittaa kierrätykseen. Samalla saa tilaa uusille löydöille. Jos koru aiheuttaa nikkeliallergiaa, heitä se pois. 

lauantai 4. lokakuuta 2008

Lisäys kausisäilytykseen: pukupussit

En tajua, miten onnituin unohtamaan edellisestä aihetta käsittelevästä postauksesta niinkin tärkeän asian, kuin pukupussit. Pukupussit ovat oivallinen apuväline vaatesäilytyksessä. Halvin vaihtoehto on kierrättää  pesuloiden muoviset pukupussit (tai käydä kinuamassa muutama itselle). Kalliimpi vaihtoehto on ostaa kaupasta vetoketjullisia ja tukevampia pukupusseja. Käsistään kätevät pystyvät helposti ompelemaan pukupussit itsekin esim. vanhoista lakanoista. Jos päätät käyttää muovisia, muista että muovi ei hengitä lainkaan. Kaikkien vaatteiden tulee siis olla täydellisen kuivia, muuten seuraukset eivät ole hyviä. 

Pusseista on paljon iloa. Ensinnäkin ne suojaavat vaatteita pölyltä muulta lialta. Kangaspussit suoaavat vaatetta myös haalistumiselta. Sen lisäksi pussitettuja vaatteita on helpompi varastoida, sillä ne eivät sotkeennu toisiinsa ahtaassa kaapissa. Iltapuvut, juhlamekot ja muut harvemmin käytettävät vaatteet kannattaa edellä mainituista syistä johtuen säilyttää pusseissaan normaalioloissakin. Sen lisäksi kausisäilytykseen siirretyt talvitakit pysyvät parhaimmassa kunnossa omissa pukupusseissaan. 

perjantai 3. lokakuuta 2008

Hullujen päivien henkiinjäämisopas

Keltaiset päivät iskevät viikon päästä voimalla isoihin kaupunkeihin. Jos aioit sukeltaa mukaan, näillä ohjeilla selviät vähemmällä stressillä. 

Valmistaudu etukäteen. Katso katalogista etukäteen ne jutut, jotka kiinnostavat, ja suuntaa ensimmäisenä suoraan oikealle osastolle. Aloita ylimmästä kerroksesta ja etene alaspäin. Ihmismassan seassa ei voi vaellella rauhassa, sillä muuten joutuu tallatuksi jalkoihin. Määrätietoisuus tuo parhaan tuloksen. 

Pukeudu oikein. Ideana on pukeutua niin, että vaatteet voi riisua ja pukea nopeasti. Alla oleva lista on suunniteltu niin, että jos sovituskoppiin on jonoa, joitakin vaatekappaleita voi sovitella ilman koppiakin. Jätä kaikki ylimääräiset asusteet suosiolla kotiin. Valitse käsilaukku, joka jättää kädet vapaaksi. Olkalaukku tai reppu on kätevin.
  • Alusvaatteet: ihonväriset t-paitaliivit ja stringit, sillä niiden päälle voi kokeilla mitä tahansa eivätkä alusvaatteet näy vaatteen alta hölmösti.
  • Yläosa: alimmaksi tiukka toppi, jonka päälle voi sovittaa neuleet ja paidat. Topin päälle väljähkö neule tai vastaava. Ei paitapuseroita, joiden nappien kanssa pitää nyhrätä, vaan vetoketjullinen neuletakki tms. 
  • Alaosa: Hame on kätevä, sillä sitä ei välttämättä tarvitse ottaa sovitettaessa pois, vaan ainoastaan rullata ylös. Toinen vaihtoehto on helposti puettavat housut. Ei tiukkoja farkkuja tai muuta vaikeaa.
  • Kengät: avokkaat, pistokkaat tai loaferit, jotka voi potkaista helposti jalasta pois. Nauhojen kanssa menee vain hermot ja tulee hiki.
Älä anna halpojen hintojen ja yleisen hurmoksen hämätä, vaan osta samoilla säännöillä kuin muutenkin. Vain jos vaate on sopiva, istuva, tarkoituksenmukainen ja kaunis, se ansaitsee paikkansa vaatekaapissa. Pidä pää kylmänä, ja jos vahingossa kuitenkin sorrut virheostokseen, älä arkaile vaan palauta vaate seuraavana päivänä. 

Arvioi hintoja objektiivisesti - onko tuote todella halpa, vai vaikuttaako se vain siltä? Mieti onko säästö vaivan väärtti. Esim. matkalaukuissa, talvitakeissa ja kosmetiikassa saattaa oikeasti saada laatutavaroita tavallista edullisemmin. Mutta onko 50 senttiä halvempi hammastahna todella kaiken jonottamisen arvoinen? Älä hamstraa, ellet todella tarvitse.