sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Korurasian karsinta

Korut vievät harvemmin niin paljon tilaa, että niiden säilyttäminen muodostuisi isoksi ongelmaksi. Täydellisen vaatekaapin filosofiaa noudattaen kaiken turhan, ruman ja rikkinäisen säilyttäminen on tarpeetonta, joten korukokoelmakin on ajoittain syytä käydä läpi tiheällä kammalla. 

Kulta, hopea, aidot jalokivet
Parittomat korvakorut, katkenneet ketjut ja rikki menneet lukot lienevät yleisimmät syyt sille, miksi korut ovat jääneet käyttämättä. Käyttökelvottomien korujen säilyttelystä ei ole mitään iloa. Sen sijaan ne voi myydä kultasepän liikkeeseen romukullaksi, tai selvittää mitä korjaaminen tulisi maksamaan. Kultaseppä voi tehdä parittomasta korvakorusta kaulaketjussa pidettävän riipuksen. Tämä kannattaa etenkin silloin, kun kyseessä on vanha ja kaunis korvakoru, tai muuten tunnepitoinen yksilö. 

Ex-puolisoilta saadut korut - etenkin sormukset - kuuluvat myös siihen joukkoon, jonka säilyttämistä harkitsisin tarkkaan. Lahjakoruihin liittyy yleensä muistoja tärkeistä hetkistä, jotka kuitenkin ovat jo takanapäin. Jos ex ei enää kuulu elämääsi, miksi kantaisit hänen valitsemiaan koruja? Yksinkertaisinta on palauttaa korut lahjan antajalle. Kostohenkiset voivat myydä ne ja sijoittaa rahat haluamallaan tavalla.

Pukukorut, rihakamakorut, lasi, puu, muovi jne.
Tätä osastoa kertyy itse kunkin vaatekaappiin vaihtelevalla tahdilla. Rikkinäiset voi heittää suoraan pois, tai vaikkapa ilahduttaa niillä jonkun 6-vuotiaan prinsessaleikkejä. Rihkamakoru näyttää hyvältä silloin, kun se ei teeskentele olevansa jotain muuta kuin on. Toisin sanoen kultajäljiltelmät näyttävät halvoilta. Kunnon strassit ovat asia erikseen, mutta ne taas eivät yritäkään hämätä ketään. Koska kyseessä on halpa ja uusiutuva asusteiden laji, vanhoja ja käyttämättömiä kannattaa laittaa kierrätykseen. Samalla saa tilaa uusille löydöille. Jos koru aiheuttaa nikkeliallergiaa, heitä se pois. 

Ei kommentteja: