keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Alusvaatteiden kokoviidakko

Rintaliivien hankkimista helpottaa, kun muistaa että niiden kokosysteemi on pikemminkin suuntaa-antava kuin täsmällinen. Hyvin istuvien liivien ostaminen on samanlaista kuin hyvin istuvien farkkujenkin - erilaisia malleja ja merkkejä pitää sovitella runsaasti, että täydellinen yksilö löytyy.

Alusvaatteissa kirjain kertoo kuppikoon ja sitä seuraava numero ympärysmitan rintojen alta. Euroopassa se ilmoitetaan sentteinä mutta esim. Amerikassa tuumina. B75 on siis sama koko kuin B34. Kuppikoot eivät valitettavasti ole standardoituja, joten merkistä riippuen oma koko saattaa vaihdella. Asiaa mutkistaa ns. rinnakkaiskoot. Jos lähtökoko on to B75, saman liivin rinnakkaiskoot ovat A80 ja C70. Kaikki nämä koot ovat suunnilleen saman kokoisia, mutta hieman eri mittasuhteilla varustettuina. Logiikka on siis aina yhtä pienempi kuppikoko + 5 cm lisää ympärysmittaan, tai yhtä isompi kuppikoko ja 5 cm pienempi ympärysmitta. Jos kokosi on yleensä B75 mutta sovittamasi liivit eivät istu, ratkaisu saattaa löytyä jommasta kummasta rinnakkaiskoosta.  

Liivien pitää istua rintojen alta napakasti mutta ei  niin tiukasti että ne puristavat. Jos hakaset nousevat selästä ylöspäin, ympärysmitta on luultavasti liian iso. Kokeile samaa kuppikokoa pienemmällä ympärysmitalla tai rinnakkaiskokoa. Jos liivien sivuilta tuntuu pursuavan jotain yli, voi olla että ympärysmitta on liian pieni. Ratkaisu voi olla lisää ympärysmittaa tai rinnakkaiskoko. Jos ympärysmitta ei tunnu riittävän, voit lisätä sitä itse tarkoitukseen suunnitelluilla lisäpaloilla, jotka ovat ikään kuin lisähakaset jotka kiinnitetään selkäpuolelle. 

Kuppien kuuluu ulottua koko rinnan yli. Jos kuppien alareuna ja irralleen rintakehästä, kupit ovat liian pienet. Jos rinnat tuntuvat pursuavan laitojen yli, sovitat liian pientä kokoa. Lisää joko ympärysmittaa, kuppikokoa tai molempia. Jos taas kuppeihin jää ilmaa, koko on liian iso. Jos pienempi koko ei ratkaise ongelmaa, syy voi olla myös mallissa. Demi-cup voi sopia paremmin kuin peittävämpi malli. 

Kokeilemalla paljon erilaisia malleja oppii vähitellen tunnistamaan, minkälainen leikkaus istuu yleensä parhaiten. Alusvaateostokset helpottuvat, kun osaa katsoa oikeita avainasioita jo ennen sovittamista. Näitä ovat esimerkiksi olkainten ja ympäryksen leveys (olennaista liivien tukevuuden kannalta), kuppien asettelu (joistakin liiveistä näkee jo päältäpäin, jos kupit ovat liian lähekkäin) sekä kupin sauman suunta (pysty- tai vaakasauma tekee kupista eri mallisen). 

Älä siis jumetu tiettyyn kokoon, vaan kokeile ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja. Älä anna kokomerkinnälle liikaa painoarvoa. Tärkeintä on löytää istuvat liivit, lukipa lapussa mitä tahansa. Yhden naisen alusvaatevarastosta voi löytyä kolmea eri kuppikokoa, ja kaikki yhtä sopivia. Jos olet epävarma, käänny asiantuntijoiden puoleen. Erikoisliikkeiden myyjät osaavat yleensä asiansa. Aion jatkaa tästä aiheesta saarnaamista jatkossakin: kunnolliset alusvaatteet ovat täydellisen vaatekaapin perusta. 

maanantai 24. marraskuuta 2008

Sukkahousuvinkkejä

 Wolford tekee maailman parhaat ja epäilemättä kalleimmat sukkahousut. Falke tulee hyvänä kakkosena. Näiden merkkien valikoimista löytyy väri, paksuus ja materiaali kaikkiin tilanteisiin. Työn laatu on huippua ja materiaalit tuntuvat miellyttäviltä ihoa vasten. Etenkin juhlakäyttöön tulevissa sukkahousuissa kannattaa panostaa ja ostaa kalliit mutta hyvät sukkikset. DIMillä on kokemukseni mukaan hyvä hinta-laatu -suhde. Sen sijaan karsastan perinteisiä Norlyneita ja Amareja. Pieneen askiin pakatut sukkikset ovat valmiiksi rypyssä kun ne ottaa käyttöön, ja joskus housut ovat olleet jo valmiiksi rikki, kun ne on otettu pakkauksesta ulos. Näissä malleissa housuosa on usein vahvistettu aika tanttamaisen näköiseksi, mikä ei omissa silmissäni lisää sukkisten viehätystä. Koska laadukkaat merkit maksavat, sukkiksia kannattaa hamstrata alennusmyynneistä, esim. Hulluilta päiviltä tai vastaavilta. 

Olennaista on ostaa oikean kokoiset sukkikset. Hanki aina mieluummin hieman liian isot kuin liian pienet. Jos olet kokotaulukon rajalla, osta aina isompi vaihtoehto, samoin jos olet pitkäjalkainen. Liian pienet sukkahousut ovat äärettömän epämukavat; ne puristavat vyötäröltä ja haarakiila roikkuu jossain reiden puolessa välissä. Liian pienet sukkikset joutuvat venymään enemmän myös jalkaterän kohdalta. Kireälle vedetty kuitu rikkoutuu helpommin kuin luonnollisesti istuva, joten oikea koko pidentää myös käyttöikää. Mitä vähemmän denierejä, sitä tarkempi kannattaa olla.  Jos olet lähdössä juhliin, vedä sukkisten päälle nilkkasukat välittömästi sen jälkeen, kun olet pukenut ne jalkaan. Pieni hiekkamurunen lattialla saattaa aiheuttaa järkyttävää tuhoa, joten nilkkasukat suojelevat sukkiksia rikkoutumasta ennen kuin laitat kengät jalkaan. Älä käsittele sukkahousuja, jos kynsi on revennyt tai käsissä on isoja koruja. Hienoihin sukkiksiin on myös turha panostaa, jos kantapäät ovat karheat ja halkeilevat. 

Sukkahousut puetaan jalka kerrallaan.  Lahje kääritään käsien välissä jalkaterään saakka, ja vedetään sitten varovasti ylös asti. Sukkiset puetaan siten vaiheittain, jolloin lahje venyy tasaisesti koko jalan matkalta. Kukaan ei toivottavasti vain tyrkkää jalkojansa lahkeisiin ja ala kiskoa vyötärönauhasta. Hienoimmat sukkahousut kannattaa pestä hellävaraisesti käsin. Jos laitat sukkahousuja pesukoneeseen, käytä aina pesupussia. Irtosukkikset menevät tiukasti solmuun muun pyykin kanssa ja käsittely voi jopa rikkoa ne. Pesitpä sukkasi käsin tai koneessa, käytä aina huuhteluainetta. Ilman sitä sukkahousujen kuitu muuttuu ritisevän sähköiseksi, ja kaikki vaatteet liimautuvat jalkoihin kiinni. 

Lopuksi kertausta vanhasta: älä säästele rikkinäisiä sukkiksia. Vaikka olisit maksanut niistä tuhat euroa, ei reikäisiä sukkisia tule kuitenkaan koskaan pitäneeksi. Puhumattakaan siitä, että silmäpako sukassa pilaa asun kuin asun. Heitä siis rikkinäiset kylmästi menemmän saman tien, niin säästyt myöhemmältä päänsäryltä, kun kymmenestä parista yksikään ei ole kunnossa. 

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

LBD etc.

Pikkumusta on ehdottomasti niitä vaatteita, jotka useimpien naisten kannattaisi omistaa. Samaa mieltä on lähes mikä tahansa naistenlehti tai tyylikirja, jonka käteensä ottaa. Mutta miksi? Syitä on itse asiassa runsaasti. 


Pikkumusta on yksi vaatekaapin monikäyttöisimmistä vaatteista, sillä se mukautuu todella monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Jos et IKINÄ käy missään, pikkumusta voi olla turha hankinta. Sen sijaan jos tiedossa on teatteri- tai konsertti-ilta, 50-vuotispäivät, valmistujaiset, YO-juhlat, pikkujoulut, muut kissanristiäiset tai mikä tahansa tilaisuus joka kaipaa juhlavaa asua mutta ei kuitenkaan ole iltapukujuhla, pikkumusta on varma valinta. Kun mekon yhdistää jakkuun tai neuletakkiin, pikkumusta voi hyvin mennä myös päiväkäytössä. Tämä on kätevää erityisesti silloin kun iltamenoon on riennettävä suoraan esim. työpaikalta. Ajaton ja melko yksinkertainen malli sietää aikaa erinomaisesti, eikä näytä vanhanaikaiselta.


Pikkumustan käsite on niin laaja, että se jättää runsaasti tilaa yksilölliselle maulle ja vartalomallille. Pitkähihainen tai hihaton, avonainen tai umpinainen, minimittainen tai polvipituinen, röyhelöillä tai ilman - kaikki käy. Olennaista on, että vaate korostaa parhaita puolia ja saa olon kauniiksi ja tyylikkääksi. Ikä vaikuttaa tietysti valintaan myös. 16-vuotiaan ei tarvitse esittää Jackie O -kloonia, eikä 61-vuotiaan tarvitse hankkia asuaan H&M:sta. Toisaalta pikkumustiakin voi ajan kuluessa hankkia erilaisia eri tilaisuuksiin. Pikkumusta on myös erinomainen tausta näyttäville koruille. Täysmusta kokonaisuus on aina varma ja tyylikäs valinta, mutta voi joskus tuntua tylsältä. Sähäkkyyttä voi lisätä yhdistämällä pikkumustaan väriä hehkuvat kengät, käsilaukun tai hartiahuivin. 

Pikkumustalle on olemassa korvikkeensa. Värin ei välttämättä tarvitse olla juuri musta. Tummat neutraalit, kuten sininen, harmaa, ruskea tai viininpunainen ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Pikkumustan ideana on kuitenkin tietty eleettömyys, joten yksivärisyys on suositeltavaa. Yksivärinen kokonaisuus luo aina arvokkaamman vaikutelman kuin printtikuviot. Jos et taas syystä tai toisesta halua pitää hametta, juhlavat housut ja yläosa voivat korvata pikkumustan. Valitse kuitenkin materiaaleja jotka erottuvat arkivaatteista ja sopivat tilaisuuden luonteeseen.  

torstai 20. marraskuuta 2008

Säilytysvinkki kokeiltavaksi

Miten voi muistaa, onko vaatetta pitänyt viimeisen kuuden kuukauden aikana vai ei? Siihen on yksinkertainen keino. Ripusta kaikki henkarit samaan suuntaan. Kun otat vaatteen käyttöön, käännä koukku toiseen suuntaan. Jos puolen vuoden päästä joku vaatepuista roikkuu eripäin kuin muut, tiedät ettet ole käyttänyt vaatetta kertaakaan. Hyllyille pinottavissa vaatteissa voi käyttää samaa logiikkaa, jolloin pinotaan aluksi kaikki vaatteet samalla tavalla, ja käytön jälkeen ne  käännetään ympäri. Esim. niin, että aluksi neuleet pinotaan mahapuoli alaspäin (eli päinvastoin kuin yleensä) ja käytön jälkeen ne palautetaan hyllyyn oikein päin. 

En ole itse vielä kokeillut tätä systeemiä, mutta olen törmännyt vinkkiin netissä useampaan otteeseen. En siis osaa sanoa, toimiiko systeemi käytännössä yhtä hyvin kuin teoriassa. Voisin kuvitella että roikkuvien vaatteiden suhteen toimii hyvin mutta pinottavien kanssa on hankalampaa. Taka-ajatuksena tässä on tietenkin se, että karsintaoperaatiossa näkee heti suoraan, mitä vaatetta ei ole pitänyt pitkiin aikoihin. Jos joku on kokeillut tätä, olisi kiva kuulla, miten onnistui!

tiistai 18. marraskuuta 2008

Pikkujoulujen survival-paketti

Näillä mennään:
  • Pitkä ja lämmin talvitakki. Koska taksijonossa on k-y-l-m-ä.
  • Saappaat. Varret lämmittävät hameiden seurana. Huomaa, että jos helmasi tarvitsee seurakseen korot, myös saappaissa on oltava korot. Muuten helma viistää ulkona maata. 
  • Pashmina. Edellisessä postauksessa mainittujen hyötyjen lisäksi pashmina palvelee kaulahuivina
  • Korvaläpät tai myssy + sormikkaat. Kotimatkalla kampauksesta ei ole enää niin väliä.
Meikkipussiin: 
  • Huulipuna tai -kiilto, kiinteä puuteri tai puuteripapereita, pumpulipuikkoja, minikokoinen hiuslakka, kampa.
  • Silmämeikkitarpeita EI ole tarvis pakata mukaan. Puolen yön jälkeen lukuisten kuohoviinilasien jälkeen naistenvessassa tuherrettu lisämeikki ei varsinaisesti kohenna ulkonäköä. Ideana on, että kotona meikataan valmiiksi, ja illan mittaan ainoastaan putsataan pois vauhdissa karisseet ripsivärin rippeet ja omille teilleen lähteneet kajalit. Varo myös hiuslakan yliannostelua illan mittaan. 
Muuten mukaan:
  • Vaihtosukkikset. Nämä voi laittaa esim. minigrip-pussiin ja sujauttaa kenkäpussiin. Käytetään jos silmäpako iskee. 
  • Kenkäpussi. Kangaspussi on elegantti, hätätapauksessa siisti paperikassikin käy. Siwan muovikassilla ja juhlakengillä ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. 
  • Nenäliinoja.
  • Taksiraha.
  • Muut henk. koht. tavarat, kuten kännykkä jne. 

maanantai 17. marraskuuta 2008

Pikkujoulut = liian pieni mekko?

Pikkujoulut tuntuu olevan se aika vuodesta, kun päälle vedetään pikkumusta, kaivetaan kaapista 12 kuukautta telakalla olleet verkkosukkikset, vedetään jalkaan pornoimmat kengät jotka kaupasta löytyy ja kruunataan kokonaisuus tupsuttelemalla rennolla ranteella glitteriä koko komeuden ylle. Monet naistenlehdet ja iltapäivälehdet tuntuvat olevan sitä mieltä, että juuri näin kuuluukin toimia. Näkemys ei välttämättä ole oikea.

Tyylikkyys ja seksikkyys eivät sulje toisiaan pois. Jostain syystä pikkujoulukausi aiheuttaa kuitenkin ylilyöntejä juhlapukeutumisen saralla. Kenties ihmisillä on tarve todistaa, että koko vuoden tylsissä työvaatteissa kulkeneen asiallisen tyypin alta löytyy se kissapeto, kunhan vähän pintaa raaputtaa. Menemättä pidemmälle siihen, onko ko. asian todistaminen välttämättä tarpeellista, ohessa hieman vastakkaista näkemystä pikkujoulupukeutumisesta.

Pikkumusta on jo itsessään seksikäs vaatekappale. Sen yhdistäminen edellä mainittuihin glittereihin, verkkosukkiksiin ja muihin yliampuviin asusteisiin on ihan turhaa. Liialliset lisukkeet vain vievät huomion pois kauniista mekosta, puhumattakaan siitä että vaikutelma on vähintäänkin tyrkky. Tässä tapauksessa siis vähemmän on enemmän. Karsi siis kaikki kiiltävä ja kimaltava minimiin. Jos käsilaukussasi on hileitä, naamasi ei enää kaipaa niitä. Mattapintaiset sukkahousut näyttävät aina tyylikkäämmiltä kuin kiiltävät. Panosta laadukkaisiin, ohuisiin sukkiksiin. Sandaalien kärjistä vilkkuvat kärkivahvisteet näyttävät kaameilta, joten valitse joko umpikärkikset kengät tai uskaltaudu juhliin paljain varpain. Jos haluat juhlan kunniaksi pukeutua stay upeihin tai sukkiin, huolehdi siitä että hameen helma peittää yläreunan myös kumartuessasi. Seksikkäät alusvaatteet sopivat hyvin juhlakauteen, mutta niitä ei ole tarkoitus esitellä kaikille kanssajuhlijoille. 

Työpaikkojen pikkujoulut ovat haaste sinänsä. Toisaalta voisi olla kiva pitää hauskaa, mutta toisaalta samojen ihmisten kanssa joutuu tekemää töitä myös seuraavana maanantaina. Pukeutumista (ja ehkäpä alkoholinkäyttöäkin ;) kannattaa hieman rajoittaa, jotta uskottavuus ei vallan kärsisi. Hyvä nyrkkisääntö on, ettei esittele paljasta ihoa sen enempää kuin arkenakaan. Jos et normaalitilanteessa marssisi töihin syvään uurretussa ja selästä avonaisessa topissa, älä tee sitä pikkujouluissakaan. On nimittäin vähintäänkin hämmentävää istua pöytään normaaliin verrattuna puolialastoman esimiehen tai alaisen kanssa. Tämä koskee etenkin työyhteisöjä, joissa on suhteellisen tiukat pukeutumissäänöt. Kiinnitä asiaan vielä enemmän huomiota silloin, kun tilaisuudessa on myös asiakkaita mukana. Uskottavuutta ei kannata hukata yhden illan takia.  Vaikka paljasta ihoa vähän rajoittaisikin, voi silti pukeutua juhlavasti. Korut, asusteet, kampaus ja kengät tuovat näyttävyyttä asuun. Kaunis silkkistoola tai pashmina on asusteena korvaamaton - se tuo väriä, pitää lämpimänä ja vaatettaa avoinaisemman mekon toimistokelpoiseksi. 

Lopuksi vielä todettakoon, että viime kädessä kutsukortti ratkaisee. Jos saat kutsun, jossa pukukoodina on tumma puku, se tarkoittaa kunnon iltapukua ja paljaita olkapäitä huolimatta siitä, onko paikalla työkavereita vai muita tuttuja. Pikkumustan kanssa luota rauhassa siihen, että puku tekee tehtävänsä. Trust me, you don't need that glitter!

lauantai 15. marraskuuta 2008

Muoti on yliarvostettua

Muodin seuraaminen on taitolaji. Parhaimmillaan muodikkaasti pukeutunut ihminen näyttää sekä tyylikkäältä että trendikkäältä. Mutta muodikkaat vaatteet eivät tee kenestäkään automaattisesti tyylikästä tai hyvännäköistä. Sen sijaan vaarana on, että näyttää ainoastaan huonostipukeutuneelta laumasielulta. 

Muodin suurin ongelma on, että se ei ota huomioon ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Kulloinkin muodissa olevat värit, mallit ja leikkaukset sopivat vain osalle kohdeyleisöä. Esimerkiksi pillifarkut näyttävät todellisuudessa hyviltä vain pitkäjalkaisten ja kapealanteisten yllä. Mutta kuinka moni siitä huolimatta ahtautui niihin, vaikka vaikutelma muistuttikin enemmän sitä kuuluisaa makkarankuorta kuin rock chic -eleganssia?

Muoti yrittää valaa kaikki samaan muottiin. Olen aina ihmetellyt, miksi niin moni haluaa näyttää ihan samalta kuin kaikki muutkin. Onko kyse turvallisuuden tunteesta? Eli onko motiivina se, että jos pukeudun kuten muutkin, en ainakaan tee mitään väärin? Mutta jos ymmärtää omaa vartalomalliaan ja tietää mitkä värit toimivat ja mitkä eivät, voi pukeutua oikeastaan ihan miten tahansa, ja näyttää aina hyvältä. Lisäksi näyttää mielenkiintoiselta ja persoonalliselta, ei massatuotteelta. Muodin orjallinen seuraaminen tappaa mielikuvituksen sen lisäksi, että se rajoittaa valinnanvaraa suuresti.

Muodin perimmäinen tarkoitus on saada tavaraa kaupaksi kuluttajille. Ilman muotia massatuontanto olisi tehotonta, kun kaikki ihmiset ostelisivat mitä huvittaa välittämättä muista. Muotisuunnittelijoiden ylimmällä tasolla kyse voi hyvin olla vielä taiteesta, luovuudesta ja itseilmaisusta. Mutta kun trendit siirtyvät ketjussa alaspäin, ideat muuttuvat markkinoinniksi. Muoti uudistuu tiheään tahtiin, jotta ihmiset saataisiin ostamaan aina vain lisää tavaraa. H&M:lle on yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa ihmiset kulkevat, niin kauan kuin vaatteet ostetaan heidän liikkeistään. 

Kaikista näistä syistä johtuen muodille voi viitata kintaalla. Tärkeämpää on omistaa vaatteita, joista itse pitää ja jotka pukevat juuri omaa kroppaa parhaiten. Oikeasti, mitä väliä sillä on, mikä on muodikasta? Viime kädessä muoti on tarkoitettu niille, jotka eivät itse osaa päättä mitä panisivat päällensä. 

Tästä avautumisesta huolimatta muotia saa toki seurata ja siitä voi nauttia, kunhan muistaa seuraavat säännöt: 
  • Älä osta mitään, mikä ei sovi vartalollesi tai väreihisi, olipa vaate miten muodikas tahansa.
  • Parhaiten muotia voi seurata asusteilla, joita voi yhdistellä omiin vakiovaatteisiin. Jos muotiväri saa näyttämään merisairaalta, hanki käsilaukku samassa värissä. Asusteet on helppo kierrättää sitten kun kyseinen villitys menee ohi.
  • Muista että muoti palvelee sinua eikä päinvastoin.