Lyhyt tauko postauksissa

Kaarituessa pieni tauko, silla kirjoittaja huvittelee parhaillaan Las Vegasissa. Jatkoa seuraa ensi viikolla!
PS. Tyylikkyys ei vaikuta olevan avainsana nailla nurkilla... Mahdollisimman avoin kaula-aukko sen sijaan on.

Oikean kokoiset alusvaatteet

Miltä sopivat liivit tuntuvat? Vastaus on ei miltään. Mikään ei purista tai hierrä. Oikeanlaiset liivit istuvat napakasti mutta eivät kiristä. Uusien liivien hakaset laitetaan aina ensimmäisiin koukkuihin. Kun kankaan jousto-ominaisuudet hieman käytössä heikkenevät, ympärysmittaa voi kiristää sopivaksi siirtämällä hakasia pykälän tai pari. Liivien takaosan kuuluu pysyä samalla korkeudella kuin etuosankin. Jos liivit nousevat takaa ylöspäin, ympärysmitta on todennäköisesti liian suuri. 

Kupit ovat sopivat, kun mitään ei pursuile yli. Hyvä testi on vetää liivien päälle tiukka t-paita. Ylimääräiset pullistumat paljastavat liian pienen liivikoon. Kiinnitä aina huomiota myös sivuihin. Kuppien leikkaus ja kaarien laajuus vaihtelevat merkeittäin. Esimerkiksi ranskalaiset merkit ovat usein suomalaisille liian kapeita. Jos kupin sisään jää ilmaa, kyseessä on liian iso koko. Tavallisempaa kuitenkin on, että yritetään mahtua liian pieniin liiveihin. Tyypillisesti kuppikoko on liian pieni mutta ympärysmitta liian suuri.

Olkainten tarkoitus on pitää liivit paikallaan ja kohottaa kevyesti. Olkaimia ei siis ole tarkoitus kiristää niin, että ne kohottavat rintoja vaaksan verran ylöspäin. Mukavuudenhaluisten kannattaa katsella liiveissä leveitä olkaimia ja kolmen hakasen kiinnitystä yhden tai kahden sijasta. Ylipäätään mitä isompi ihminen, sitä enemmän kangasta kannattaa valita. 

Oikean koon löytämiseksi on kehitetty monenlaisia taulukoita. Niissä mitataan ympärysmitta rintojen alta ja päältä, jolloin ensimmäinen luku kertoo ympärysmitan ja lukujen erotus puolestaan kuppikoon. Näistä saattaa saada osviittaa ostoksille lähtiessä, mutta taulukoiden heikkoutena on se, etteivät ne ota huomioon erilaisia vartalomalleja. Esimerkiksi leveällä rintakehällä varustetulle naiselle laskukaava saattaa ehdottaa aivan liian pientä kuppikokoa. 

Parasta onkin marssia suorinta tietä alusasujen erikoisliikkeeseen ja antaa asiantuntevan myyjän auttaa sopivien liivien valinnassa. Pikkuliikkeissä saa usein henkilökohtaisempaa palvelua kuin tavarataloissa ja tunnelma on muutenkin miellyttävämpi ja rauhallisempi. Helsingissä asiantuntemusta löytyy esim. Funky Ladysta ja Le Slipista. Funky Ladyssä hintahaitari on leveämpi kuin Le Slipissa, mutta toisaalta jälkimmäisestä saa sellaisia ihanuuksia, (Esim. Lise Charmel -merkkiä) joita ei myydä missään muualla. Jos tiedät muita hyviä alusasuliikkeitä, jätä kommentti muidenkin iloksi!

Kootut selitykset

Hämmästyttävän moni nainen ostaa väärän kokoisia alusvaatteita itselleen. Taannoisessa Hesarin artikkelissa haastateltiin Sokoksen alusvaateosaston myyjää, joka heitti, että noin yksi sadasta naisesta osaa ostaa oikeaa kokoa olevat rintaliivit. Suurin syy tähän lienee se, että oikean kokoisten ja hyvin istuvien liivien ostaminen ei yksinkertaisesti ole helppoa. Päinvastoin – hyvin istuvien liivien löytäminen vaatii viitseliäisyyttä. 

Monet ostavat aina samaa kokoa olevat liivit. Tässä mennään heti pieleen monesta syystä. Ensinnäkin alusvaatemerkit eroavat toisistaan mallien ja leikkausten suhteen. Niinpä oma, oikea koko voi vaihdella merkistä toiseen. Toiseksi vartalon mittasuhteet vaihtelevat myös eri elämäntilanteissa. Painonvaihtelut, liikuntaharrastukset, lasten saaminen ja iän tuomat muutokset vaikuttavat kehoon. Jos olet 18-vuotiaana ollut B75, on enemmän kuin todennäköistä, että 28-vuotiaana koko on jotain aivan muuta, puhumattakaan siitä, kun olet 48. Siksi uudet liivit on sovitettava aina ennen ostamista.  

Sitten on joukko psykologisia syitä. Vaikka kukaan muu ei yleensä kuppikokoa tiedä saati sitten kysele, on joukko naisia jotka eivät vain voi ostaa A- tai D-kuppia. Ajatellaan, että kuppikoko kertoo rintojen olevan liian pienet tai suuret. Mikä nyt on aivan älytöntä itsepetosta. Jos kuppikoko todella ahdistaa niin paljon, on järkevämpää leikata kokolappu välittömästi irti ja unohtaa koko asia. 

Usein kuulee valitettavan, että hyvät liivit maksavat paljon. Se on useimmiten myös totta. Rintaliivien kohdalla on todettava, että halvalla saa harvoin hyvää. Laadukkaat liivit on tehty kestävämmistä materiaaleista (esim. muovin tilalla käytetään metallia) ja niiden valmistus vaatii enemmän käsityötä, sillä ne kootaan useammasta osasta kuin halvemmat mallit. Toisaalta tämä ominaisuus tekee niistä yleensä myös paremmin istuvat. 

Rintsikoihin kannattaa silti panostaa, sillä ne vaikuttavat niin ratkaisevasti päällimmäisten vaatteiden istuvuuteen. Hyvät liivit saavat vyötärön näyttämään hoikemmalta, kun rinnat on kohotettu oikealle paikalleen. Lisäksi oikean kokoiset liivit ovat sata kertaa miellyttävämmät päällä kuin huonosti istuvat. Huonot liivit voivat jopa aiheuttaa terveysongelmia. Kannattaa ennemmin ostaa kerralla kunnolliset liivit, ja jättää vaikka muutama halpisvaate ostamatta. Oikealla hoidolla investointi kestää pitkään.

Suunnitelmallista shoppailua

Paras aika vuodesta –blogin Honey Junkie kirjoitti osuvasti virheostoksista. Täydellistä vaatekaappia kootessa shoppailu on järkilaji, ei tunnetrippailua. Kaiken lähtökohtana on oman vaatekaapin nykysisällön tuntemus. Säännöllinen karsiminen on erinomainen toimenpide myös siksi, että samalla kaapin sisältö tulee pengottua perusteellisesti. Tällöin on selkeä käsitys siitä, millaisia vaatteita tarvitaan lisää ja mitä sieltä jo löytyy. Täydellisen vaatekaapin täydentäminen vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta ja kylmäpäisyyttä. Hurmahenkinen kaupasta toiseen liihottelu ei johda täydelliseen vaatekaappiin vaan kasaan epätäydellisiä ihanuuksia. 

Virheostoksilta välttyy parhaiten olemalla raadollisen rehellinen itselleen ja kuuntelemalla omaa intuitiotaan. Raatorehellisyys tarkoittaa sitä, ettei kuvittele vaatteelle tai itselleen ominaisuuksia, joita niillä ei ole.  Jos vaate ei istu, sitä ei kannata ostaa, ellei ole 100% varma, että vie vaatteen seuraavana päivänä ompelijalle korjattavaksi. Jos kaapissa roikkuu ennestään kymmenen juhlamekkoa käyttämättömänä, yhdestoista mekko ei ole sillä hetkellä tarpeen. Toisin sanoen ei kannata ostaa sellaista, jolle ei joko ole käyttöä tai joka on valmiiksi väärän mallinen, kokoinen tai värinen. 

Intuition kuuntelu tarkoittaa sitä, että uskoo ensivaikutelmaa. Jos vaate ei heti paikalla säväytä, ei se siitä useammalla sovituskerralla parane. Honey Junkienkin mainitsemat ”ihan kiva” –vaatteet jäävät lähes aina kaapin perälle pyörimään. Jos jo sovituskopissa pohtii, että vaate on ihan ok, mutta ei mitenkään erityinen, se ei sovi täydelliseen vaatekaappiin. Jos joudut ostamaan ihan kiva-vaatteen jotain hätätilannetta varten (esim. yllättävä juhlakutsu), se kannattaa panna kiertoon heti tilaisuuden jälkeen. 

Impulssiostostelu toimii mainiosti silloin, kun tietää mitä tarvitsee. Voi hyvin olla, että maailman parhaat farkut löytyvät juuri silloin, kun puikahdat kauppaan vain pitämään sadetta hetkeksi, ennen kuin bussi lähtee. Sen sijaan alennusmyynnit ovat varsinainen virheostosten miinakenttä. Halpa hinta houkuttelee helposti ostamaan vaatteita, jotka kuuluvat joko ihan kiva –osastolle, tai joissa on oikeastaan jotain vikaa. Pää kylmänä siis! 

Vaatekaapin karsinta, osa VI: kengät

Kenkien kohdalla pätevät hieman erilaiset säännöt kuin muiden vaatteiden. Ensinnäkin ”rikkinäinen” on huomattavasti laajempi termi kenkien suhteen, kuin vaikkapa alusvaatteiden suhteen. Alusvaatteita ei voi yleensä korjata, mutta kenkiä voi. Puhkikuluneet kantalaput ovat helposti pelastettavissa. Kenkien pohjan voi uusia, saappaiden varsia venyttää ja kaventaa ja pintavauriot saa yleensä helposti piiloon lankkikerroksella. Jos lisäksi kuulut allekirjoittaneen kanssa samaan ihmisryhmään, joka saa suurta mielihyvää vain kauniiden kenkien omistamisesta, voi helposti ymmärtää, miksi hieman liian pienten juhlakenkien kohdalla voidaan tietyissä tilanteissa tehdä myönnytyksiä, vaikka liian pienten alusvaatteiden kanssa myönnytyksistä ei edes keskustella. 

Seuraavanlaisia kenkiä ei kuitenkaan kannata säästellä:

1. Auttamattomasti väärän kokoiset. Jos tarvitset kaksi pohjallista pitämään kengän paikallaan, joku isompijalkainen tarvitsee niitä sinua enemmän. Jos varpaat menevät kärjessä kirjaimellisesti rusetille, kenkä on käyttökelvoton, koska siinä ei voi kävellä.
2. Linttaan painuneet. Todennäköinen kandidaatti tähän kategoriaan on pari uskollisesti palvelleita kävelykenkiä. Linttaantuneet kengät ovat yhtä elegantit kuin lököttävät housut.
3. Korkokengät, joiden korot ovat ”lauenneet”. Tiedättehän tunteen, kävellessä korko joustaa oudosti ja tavallaan pakenee jalan alta. Sivusta katsottuna korko ei enää pysy suorassa, vaan lenksottaa eteen- tai taaksepäin. Jos kengät ovat hyvin, hyvin rakkaat, suutari voi yrittää vaihtaa korkoa tukevan raudan. Yleensä apu on kuitenkin vain väliaikainen ja korjaus tulee kalliiksi. Korot, jotka eivät pysy suorassa, vievät naiselta kaiken uskottavuuden ja seksikkyyden.
4. Korkokengät, jotka ovat niin korkeat, ettei niillä pysty kävelemään. Korkkareilla kävely on harjoittelukysymys. Koikkelehtiminen liian korkeilla koroilla on yhtä eleganttia kuin yllä mainittujen lenksottavien korkojen esittely.
5. Haisevat kengät. Ei kai tätä tarvitse edes perustella. Heitä ne vanhat lenkkarit mäkeen. Heti.
6. Arkikengät, joista jalat tulevat kipeiksi. 

Kuten edellisestä listasta voi huomata, tietyissä tilanteissa kengät, jotka ovat aavistuksen liian pienet tai huonot jalkaan, voivat silti mennä. Käytännössä tämä tarkoittaa aina juhlakenkiä. Jos kaapistasi löytyy Manolot, jotka eivät varsinaisesti ole mitkään terveyssandaalit, voin hyvin ymmärtää, mikset siitä huolimatta halua luopua niistä. En minäkään luopuisi. Kauniit mutta hieman liian pienet avokkaat voivat jäädä, jos pystyt seisomaan niillä irvistelemättä koko illan. Sen sijaan sandaalit, joista varpaat tai kantapää pursuavat yli laidan näyttävät noloilta. 

Arkikäytössä olevien kenkien pitää aina olla hyvät jalassa. Tämä koskee kaikkia vuodenaikoja ja kenkätyyppejä. Satunnainen seisoskelu samppanjalasi kädessä puristavissa kengissä ei haittaa, mutta päivittäinen tepastelu huonoilla kengillä voi aiheuttaa todellisia jalkaongelmia myöhemmin. Älä pilaa jalkojasi, vaan etsi mieluummin niin kauan, että mukavat ja tyylikkäät kengät löytyvät. 

Täydellisten farkkujen anatomia

Farkut ovat mahtava vaate monikäyttöisyytensä vuoksi. Niinä aamuina kun ei jaksa miettiä mitä panisi päällensä, kaapista löytyvät täydelliset farkut pelastavat tilanteen lähes aina. Sopivaan yläosaan ja asusteisiin yhdistettynä farkut toimivat yhtä hyvin kotioloissa kuin ravintolassakin, ja nykyisin niitä voi pitää useimmilla työpaikoillakin. Monipuolisuudestaan huolimatta farkut ovat kuitenkin arkivaate. Vaikka farkut yhdistäisi millaisiin asusteisiin, niiden paikka ei ole esimerkiksi häissä tai muissa vastaavissa juhlissa. Hyvä ohje on, että jos etukäteen epäilyttää, voikohan tilaisuuteen tulla farkuissa, on turvallisempaa pelata varman päälle ja laittaa jotain muuta. Sen sijaan arkivaatteena farkut ovat lyömättömät ja toimivat useimmissa vaatekaapeissa. 

Täydelliset perusfarkut ovat ns. siistit farkut, joita ei ole käsitelty kuluneiksi, repaleisiksi tai likaisiksi. Paras väri on tumma sininen, ilman paljetteja tai brodeerauksia. Ideaali leikkaus on mahdollisimman simppeli; vyötärö jää hieman navan alle ja lahkeet ovat joko suorat tai lievästi alaspäin levenevät (ns. boot cut –leikkaus). Tämän kaltainen leikkaus palvelee useimpia vartalomalleja parhaiten. Vyötärö on riittävän ylhäällä, jottei mitään pursuilisi epäviehättävästi yli, mutta kuitenkin tarpeeksi alhaalla, jotta leikkaus näyttää ajattomalta. Hieman alaspäin levenevä lahje tasapainottaa lantiota ja toimii yhtä hyvin korkokenkien kuin tasapohjaistenkin kanssa. Jos lantio ei ole ongelmakohtasi, suora lahje on yhtä hyvä. Täydelliset perusfarkut eivät siis kuulu mihinkään muotivirtaukseen ( esim. skinny jeans, erittäin matala vyötärö), vaan niiden on tarkoitus näyttää pintamuodista riippumatta hyvältä kaikissa tilanteissa. 

Farkkujen tärkein ominaisuus on istuvuus. Huonosti istuvat farkut eivät palvele mitään tarkoitusta. Vyötärön on tarkoitus mukailla vartaloa ilman, että ihon ja kankaan väliin jää monta senttiä. Kun leikkaus on itselle sopiva, pepun alle tai reiden yläosaan ei muodostu poikittaisia vekkejä. Farkut voivat olla napakat ja jopa tiukat, mutta ei niin tiukat että kaikki anatomiasi yksityiskohdat piirtyvät liiankin selvästi esiin. Taskujen paikkaan on hyvä kiinnittää huomiota. Liian alas asettuvat taskut saavat takamuksen lättänäksi ja roikkuvaksi. Huonot taskut yhdistettynä liian tiukkoihin, matalavyötäröisiin pillifarkuihin, saavat aikaan todella karmaisevan vaikutelman. Sopivan korkealla olevat taskut liftaavat peppua visuaalisesti. Lahkeen pituus puolestaan määräytyy niiden kenkien mukaan, joita useimmiten käytät. Hyvä ratkaisu on hankkia farkkuja eri lahkeenpituuksilla korkeita ja matalia kenkiä ajatellen. 

Täydellisten farkkujen löytäminen ei ole helppoa. Kun sellaiset tulevat vastaan, niihin kannattaa ehdottomasti investoida. Jos täydellisyys löytyy alennusrekistä tai halpahallista, osta saman tien kahdet. Apuna etsinnöissä voi käyttää www.zafu.com nettisivustoa. Muutamaan kysymykseen vastaamalla ohjelma löytää yleensä hyvän valikoiman eri merkkisiä farkkuja, jotka sopivat kuvaustasi vastaavalle vartalomallille. Kun täydelliset perusfarkut on hankittu, voi kokoelmaa täydentää trendikkäillä tai erityisesti biletyskäyttöön tarkoitetuilla farkuilla.

(Kuvat peräisin täältä)

Asiaa alushousuista

Alushousujen on tarkoitus nimensä mukaisesti pysytellä vaatteiden alla. Hyvät alushousut ovat päällepäin näkymättömät. VPL eli visible panty line pilaa eleganssin kuin eleganssin takuuvarmasti. 

Stringit ovat tähän kenties yksinkertaisin ratkaisu. Niiden tilalla sortsi-tyyppiset ja erilaiset "mummomallit" voivat myös toimia hieman väljempien vaatteiden alla hyvin. Olennaista on, että kangasta on joko niin paljon, että se peittää koko pakaran, tai että kangasta ei ole ollenkaan. Lisäksi ainakin Maidenform ja Victoria's Secret tarjoavat housuja, joiden lahkeet ja vyötärö on viimeistelty laserilla. Tällöin reunoihin ei tarvita minkäänlaisia käänteitä tai kuminauhoja, vaan housu lepää sileästi ihoa vasten. 

Jos stringit eivät ole ongelma, ne toimivat yleensä tiukkojen housujen alla parhaiten, kun taas etenkin kesäisin hieman peittävämmät mallit ovat parempia hameiden kanssa. Jos budjetti vain antaa periksi, onkin rintaliivejä ostaessa kätevää ostaa samasta sarjasta kahdet erimalliset alushousut eri tilanteita varten. Toisaalta alushousut jos mitkä ovat kuluvat käytössä, joten niitä joutuu uusimaan verrattain usein. (Täällä aiheesta enemmän.) Tällöin säästäväinen henkilö voi hyvin hankkia arkialkkarinsa vaikka mistä halpahallista kalliiden merkkipöksyjen sijaan.

Käytännöllisin alushousujen väri on ihonvärinen, nude, tai miksi sitä halutaankin kutsua. Tämä on tärkeää erityisesti kesäisin, jolloin kankaat ovat ohuita ja läpikuultavia. Valkoinen erottuu valkoisten housujen alta selvästi, mutta ihonvärinen ei. Sama koskee ohuissa kankaissa myös tummia värejä.  Mikään ei estä hankkimasta alushousukokoelmaa kaikissa sateenkaaren väreissä, kunhan alkkarit eivät erotu vaatteiden läpi. Huomaa kuitenkin, että ohuiden kankaiden alta myös erilaiset pitsit ja röyhelöt erottuvat helposti. 

Edellisestä päätellen täydellinen alushousu on siis sileä, simppeli ja ihonvärinen. Ihan kivaa mutta ei kovin seksikästä. Kauneimmat pitsipöksyt kannattaa varata iltapukujen, pikkumustien ja muiden juhlavaatteiden alle. Juhlavaatteet ansaitsevat seurakseen juhlavat alusvaatteet. Mikään ei tietysti estä pitämästä kimaltavia ihanuuksia arkenakin, niin kauan kuin ne vain pysyvät piilossa.