Nyt systeemi naurattaa, mutta muistan kuinka vaikuttunut olin 12 vuoden iässä - tyylikkyys oli mahdollista saavuttaa yksinkertaisella laskutoimituksella! Niinpä laskin pisteitä vakavana ja huolestuin, jos pisteitä tuli liikaa. Onneksi oma maku ja ymmärrys ovat kehittyneet noista ajoista. Menetelmä on vähän liiankin simppeli toimiakseen todella, mutta pöhköydestään huolimatta siinä piilee totuuden hiven. Eleganssi syntyy usein maltillisuudesta: ei sormuksia joka sormeen, ei kaikkia värejä samaan asuun, ei liikaa yksityiskohtia jotka kilpailevat huomiosta.
Pistelaskusta voisi olla eniten hyötyä asusteita valitessa. Asusteet viimeistelevät kokonaisuuden, niillä saa helposti persoonallisen silauksen ja ne tekevät mahdollisesti tylsästä asusta kiinnostavan. Toisin sanoen asusteet ovat erinomaisen tärkeä osa kokonaisuutta. Niiden kanssa ei kuitenkaan pidä intoutua liikaa, sillä liiat asusteet vain syövät toistensa tehoa. Esimerkkejä: näyttävä printti + isot korut = liikaa. Korvakorut + rannerenkaita + kaulakoruja + sormuksia = Madonna circa '85. Tästä voisi vaikka tehdä oman postauksensa. Nyrkkisääntönä siis: when in doubt, leave it out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti