All that glitters pt.2: pronssi

Edelliseen postaukseen vielä lyhyt jatko. Pronssia ei kai varsinaisesti lueta jalometalliksi, mutta se on suosittu korumateriaali mm Kalevala Koruissa. Pronssille on ominaista, että se tummuu vanhetessaan. Tummumista voi vähentää hopeanpuhdistuliinoilla tai -aineella, joskin varoen. Sen jälkeen koru on vielä hyvä huuhtoa vedellä puhtaaksi kemikaaleista. 

Nykyisin pronssikorut käsitellään ns. galvaanilakalla, jonka tarkoitus on estää tummumista ja toisaalta ihon ja vaatteiden värjääntymistä. Lakka voi kuitenkin kulua pois, jolloin paljastunut kohta on jälleen alttiina tummumiselle ja värjäytymille. Mitä vanhempi koru, sitä todennäköisemmin sitä ei ole pinnoitettu. Vanhoihin koruihin oikeastaan kuuluukin tietty patina. Pronssi on arka kemikaaleille, kuten hiuslakoille jne. Samoin uimahallissa käytetty kloori on pronssille tuhoisa, tosin uimaan ei kannata mennä muidenkaan korujen kanssa samaisesta syystä. Etenkin kemikaalit tuohoavat juuri tuota pinnoitetta, jonka tarkoitus on pitää koru kiiltävänä. 

Etenkin vanhoja pronssikoruja käytettäessä on muistettava, että on mahdollista että koru värjää kankaan tai ihon vihertäväksi. Jälki on varsin hankala poistettava, joten vitivalkoinen paitapusero yhdistettynä pronssiriipukseen ennakoi ongelmia. Varminta onkin yhdistää pronssikorut tummiin vaatteisiin, joissa mahdollinen värjäytymä ei näy.